Tämä kevät on ollut pettymysten aikaa meille suomalaisille kansainvälisissä kilvoitteluissa. Lätkän MM-kisat eivät tuottaneet minkään väristä mitalia. Euroviisuissa tuli jumbon paikka.
Formula 1:ssäkin autonkuljettajiemme alkukausi on ollut surkeampi kuin miesmuistiin.
Ainoan ykköstilamme olemmekin saavuttaneet vanhassa leipälajissamme viinanjuonnissa. Viime vuonna suomalaiset joivat 10,4 litraa viinaa asukasta kohti.
Tällä tuloksella syrjäytimme ensi kerran tanskalaiset pohjoismaiden viinanjuontitilaston kärkipaikalta, mikä on huonosta viinapäästään tunnetuilta suomalaisilta suuremmoinen saavutus.
10,4 litraa vuodessa absoluuttiseksi alkoholiksi muunnettua keskaria, sidukkaa ja kossua per asukas tarkoittaa käytännössä pullo kossua viikossa tuttujen sauna-, grillaus- yms. harrastekaljojen ja sidukoitten ohella.
Paitsi uutena vuotena, vappuna ja juhannuksena on otettava tuo annos vähintäänkin tuplana.
Kun noin kolmannes suomalaisista ei juo ollenkaan, perustuu saavutettu ykköstilamme hyvin pitkälti eläkeläisten ja naisten lisääntyneeseen juomiseen.
Muun porukan ollessa jo ennestään molemmin käsin juojia, ei kasvua juomisessa ole enää käytännössä odotettavissa muissa väestöryhmissä.
Onneksi eläköitymässä olevat tai jo eläköityneet suuret ikäluokat ovat ns. märkää sukupolvea, joka oli otollisessa iässä keskioluen vapautuessa v. 1969.
Tuolloin alkoholin kulutus kasvoi räjähdysmäisesti ja samalla se arkipäiväistyi. Enää ei juomiseen tarvittu mitään erityistä “syytä”. Riitti pelkästään se, että juotavaa oli käden ulottuvilla.
Näin ollen voinemme olettaa, että eläköityneet märän sukupolven veteraanit varmistavat molemmin käsin ykkössijamme jatkossakin.
Hyvä Suomi!
