Pikkujouluraportti

Meitsi oli alkuillasta p-jouluissa hoitamassa  Teh Vaimon Bändin miksaajan tehtäviä. Koska kyseessä oli telaketjufemakkojen yhdistyksen jäsenistölleen järjestämä tilaisuus, siellä soitti 2 ns. tyttöbändiä: Teh Vaimon Ainola Soul Sistas eli ASS-Band ja paljon legendaarisempi  ja melk.. ammattimainen Foxy Ladies,  joka heti sound checkissä paljastui tosi kovaksi  funk-ryhmäksi. Peruskokoonpanon lisäksi  FL:ssä oli 3 puhaltajaa ja 3 taustalaulajaa. Yht.  siis peräti 10 muusikkoa, joista fonisti soitti myös sähköviulua kitaristin efektipedaalien kanssa (!)  ja toinen fonisti aina välillä perkussioi

Onneksi niillä oli oma äänipöytä ja oma miksaaja balansoimassa kaikkia noita instrumentti- ja lauluääniä.  Meitsi on ajoittain hätää kärsimässä jo puolta pienemmän bändin kanssa!

Sali-akustiikka oli tavanomaisen huono:  suorakaiteen muotoinen, kapea, pitkähkö  ja matala sali, jonka toisessa päässä lava ja vastakkaisessa päässä baaritiski ja tanssilattia siinä välissä.  Tilanne hieman parani, kun isojen ikkunoiden paksut  verhot vedettiin kiinni ja edelleen, kun saliin tuli väkeä. Tällöin vasta voitiin tehdä lopullinen sound check  varsinkin saliäänen ja lavamonitorien äänen tasojen osalta.

Asiaan: ASS  Band avasi settinsä löysällä reggaella, ensin 10 cc:n ” I don’t like reggae,  I love it” , sit Jimmy Cliffin  ”The Bigger they come, the harder they fall” sit  Chrissie Hynden ”Don’t get me wrong”,  Edie Brickellin ”What I am?” ja vielä Bob Marleyn ” No woman, no cry” [Jamaikan englannista englanniksi: Don’t you cry, woman ] (jonka Hammond-stemmat Teh Vaimo simuloi syntikalla tosi nätisti ❤ ).  Piisit soitettiin pitkinä jami-versioina tunnissa täydelle tanssilattialle ja sit tauko ja yleisö baaritiskille ja bändi + meitsi takahuoneeseen.

Tunnin intensiivisen soiton jälkeen takahuoneessa tihkui adrenaliini ja hiki, myös meitsistä. Sitä ei lääkitty alkoholiila (eihän tässä ollut Eläkeläiset keikalla!), joten kylmälaukusta vedetiin Citrus Poweradea ja kivennäisvettä sekä pyyhittiin savetteilla hikeä.

Järjestäjän edustaja tuli kysyyn, järjestyskö vielä toinenkin setti. kun kansa haluu? Bändi lupasi parit soul-piisit vetää (  I’ll take your there. Respect)  n. 15 minsaan,  jotta Foxy Lady pääsee ääneen. Järjestäjän edustaja sanoi sen käyvän ja lisäsi, että FL:n muijat pyysi kysyyn, kiinnostaisko jammailla kimpassa heidän kaa, kun FL:n setti on ohi n. 1 1/2  tunnissa?  Kiinnostusta löytyi, mutta ongelmana oli parin soittajan lapsenvahdit: voiko ne jatkaa vielä vahtimista joitakin tunteja? Tämä selviäisi FL:n setin aikana, jonka jälkeen asiaan palattaisiin.

Takaisin lauteille.  Salissa  DJ oli tauolla soitellut levyiltään jotain ihme techno-humppaa kovalla volyymilla, jotta kansa ostais enempi viinaa baarista kemiallisiksi korvatulpiksi. Tämän takia meitsikin joutui nostaan volyymia 10%,  paitsi omissa kuulokkeissaan,  kultakorviaan säästääkseen.

Toisen setin avasi Staples Singersin ” I’ll take you there”  -piisin cover, joka on Teh Vaimon bravuureita:  gospel-tyylinen soolo-laulu ja taas  Hammond-soundin simulaatio syntikalla. Taustalla hidas ja raskas komppi ja kaiken kruunaa Big Mama (4 lasta!)  K:n hienosti kasvava 12 tahdin mittainen  kitarasoolo,  johon Teh vaimo heitteli pikku fillejä digipianolla. Hienoa!  Lopuksi Aretha Franklinin ”Aar-ii–es/pii-ii/sii-tii  Respect!”, joka toimii, jos laulaja on uskottava” shouter”. Tässä  sen hoiti bändin basisti, jolla muuten on tässä piisissä rutiini-komppaajan tehtävä. Muut hoitivat back-up laulun basistin laulun taustalle.

Tämä oli sit tässä ja oli Foxy Ladyn vuoro heittää jykevää perus-funkin rytkettään, jota puhaltajat ryydittivät komeasti. Jos tämän kuulijalla ei rupee lantio ja jalat vispaamaan, hän on koomassa.

Panin äänipöydän virrat pois ja hupun sen päälle ja lähdin päättäväisesti kohti baaritiskiä.  Roudarit vetivät perinteiseen tyyliin jo kolmatta tuopillista, kun soittajilla oli ekat menossa ja meitsi yhä kuivin suin…

FL aloitti settinsä coverilla Rollari-klassikosta ”Honky Tonk Women” , joka soitettiin uskollisena alkuperäisversion pienelle epätarkkuudelle ja epävireisyydelle.  Sitä paitsi, avauspiisi oli kontekstitietoinen valinta! Mutta en nyt kommentoi heidän settiään tämän enempää.

Alkoi lapsenvahti-tilanteiden selvittäminen. Valitettavasti he eivät olleet käytettävissä klo 23:n jälkeen, mikä näin pikkujouluviikonloppuna on tietysti ymmärrettävää.  Joten jameista piti nyt luopua. Jutellessa siinä baaritiskillä FL:n roudareiden kanssa kävi ilmi, että maanantai-iltana FL on keikalla Musiikki-kampuksen pienessä salissa. Siellä voisi pitää jamit, jos sali on vapaa. Tod.näk. on, koska se on itsenäisyyspäivä ja Linnan juhlat menee silloin töllössä.  Sovittiin,  että neuvotellaan tästä ASS Bändin sisällä ja soitellaan (puhelimella!) huomisiltana.

Tässä on mukana myös muutakin kuin soittamisen riemua. FL on jo pitkään houkutellut Teh Vaimoa jäsenekseen, koska he tarvitsevat koskettelijan,  kun heidän entisensä muutti syksyllä Sibelius-akatemian opiskelijaksi Tsadiin.  Tiedän, että Teh Vaimo ei halua loikata FL-bändiin, joten voi olla,  ettei jameista tule mitään.  Hiukan epäammattimaista käytöstä, mutta amatöörejähän tässä ollaan ja sellaisinahalutaan pysyäkin.

[05.12.2010 @ 3:10 am]




0 Responses to “Pikkujouluraportti”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s





%d bloggers like this: