Jokakeväinen pulma

On jälleen Teh Vaimon rarkaistavana. Musiikinopettajana (pianonsoitto, laulu) hänen on valittava lukuvuoden päättäjäiskonserttiin jokaiselle oppilaalleen kunkin osaamistasoa vastaava piisi esitettäväksi.

Lähtökohtana on se vanha ajatus, että jokainen oppii soittamaan ja jokaisella on oikeus soittaa, vaikka ei oppisikaan. Näin ainakin oppilaiden vanhemmat ja muu suku ajattelevat. Ja sen mukaan on meneteltävä, kun kyseessä on yksityinen oppilaitos ja sen lukukausimaksuja maksavat asiakkaat.

Edistyneemmät oppilaat esiintyvät solisteina ja tumpelommat sitten säestävät tai laulavat kuoroissa, näin tämä dilemma on perinteisesti ratkaistu. Hienosäätö suoritetaan sitten sopivasti taitotasoa vastaavilla piisivalinnoilla ja piisin ahkeralla treenaamisella. Ja harjoittelemalla myös itse esiintymistä, eli yleisön edessä soittoa/laulua.

Vanhan muusikkovitsin mukaan harjoitus ei tee mestaria, vaan väsyneen mestarin. Ja näyttää se käyvän taas kerran opettajankin voimille.

 

0 Responses to “Jokakeväinen pulma”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s





%d bloggers like this: