Paluu ihanaan arkeen

Talviloma on sitten saatu lusittua, kun palasimme pari tuntia sitten Oulusta Jyväskylään. Anoppilassa ja Oulussa oli ihan kivaa, mutta tällaiset sukukokoukset on meitsille jotenkin stressaavia.

Nytkin toi Anoppi ei malttanut olla kysäsemästä Teh Vaimolta, että onkos tolla (nyökkäys meitsiin päin) jo ilmennyt oireita siitä ”viienkympin villityksestä?” Johon Teh Vaimo pläjäytti yllätävän vastauksensa: ”Eihän nyt toki. Odotellaan enste ton (nyökkäys meitsiin päin) puberteetti-iän päättymistä ja siihen menee kuule vielä runsaasti vuosia!” Anoppilan sisäisen reto- riikan kielelle käännettynä tuo vastaus tarkoitti:”Mitvit se sulle kuuluu!” Viesti taisi mennä perille, hähä!

Oulussa tuli pyörittyä kaupungilla aika paljon. Siellä on niin erilainen toi topografiakin: ei laaksoa, ei kukkulaa , mut vettä ja rantaa kyllä piisaa. Ja *tuulta*!

Ja tietenkin: ajoin taas vanahalla valakosella Volovolla Tuiran sillalla kylymällä ilimalla, usiammanki kerran. Jos siis on tarvis ostaa vokaaleita, Oulusa niitä on.

0 Responses to “Paluu ihanaan arkeen”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s





%d bloggers like this: